Uusi tuttavus Yllätystyttö yllätti ja haastoi tämän hitaan blogikirjoittelijan meemiinsä. Homman nimi on:

1. Laita viisi linkkiä viiteen aikaisempaan blogipostaukseesi. Niiden tulee liittyä näihin viiteen teemaan alla:

perhe
(Suhteen kovin paikka)
ystävyys
(löytyy pätkän lopusta. Ollaan tunnettu koko elämämme ajan)
rakkaus
minä itse
(Ikuinen kaukokaipuulainen tajusi tärkeimmän)
mitä tahansa
(Vain mulle voi käydä näin nolosti)

Haastan mukaan Zepan, MH:n ja Helin.

Muuten elämässä kaikki hyvin. Olen tämän viikon illassa, mikä kiepsauttaa vuorokausirytmini ympäri. Päivisin tapan aikaa ja suunnittelen tekeväni yhtä jos toista, niitä kuitenkaan tekemättä. Lauantaina kuulin pääseväni Katriinan kaasoksi. Vuosi sitten mietin, pääsenkö kenenkään kummiksi tai kaasoksi. Yhtäkkiä olen molempia, mikä tuntuu kunnialta.

Omia häitä tuskin on tiedossa vuosikausiin, sillä en itsekään niistä perusta. Mulla on jumalaton suku ja varsin hilpeä sellainen. Sen kastin juottamiseen ja syöttämiseen menee omaisuus. Mies taas pohjautuu Pohjanmaalta ja ne hääriitit varmasti tiedetään. Nuukuus ja häämenot eivät kulje käsi kädessä. Tuskin sitä budjettia säästää, vaikka vuokraisinkin hääpukuni.

Tunnen kuuluvani uuteen työympäristööni ja olevani osa sitä. Totta kai kesti hetken sopeutua uusiin kasvoihin ja uusiin rutiineihin. Kun ennen lehti tehtiin niin, nyt se tehdää näin. Olen onnellinen siitä, ettei sosiaalinen elämäni rajoitu omaan kotiin. Enkä voi olla ylistämättä noin 7 minuutin työmatkaa julkisilla.

Viikonloppuna kävin isieni mailla. Taika ei ole hetkeäkään rauhoittunut, mitä nyt lopettanut puremisen. Yhtä toope se on kuin aina ennenkin. Piti hakea vuoden pihalla seissyt kumisammakko sisälle ja porukoiden sänkyyn, kun naapurin votkale pissasi sen päälle.

Kärsiikö kukaan muu turistien puolesta, niin kuin meikäläinen? Tämä stressitilani paheni joulun jälkeen, kun autoin englantilaisturisteja hotelliinsa rautatieasemalta syysmyrskyssä. En haluaisi näyttää muille tätä ikuista lokakuuta enkä haluaisi tuntea syyllisyyttä siitä. Kuulemma olen liian empaattinen, mutta minkä sille voin. Olen just sellainen Markku from Finlandin ironisoima tolvana toimittaja, joka kysyy ensimmäisenä ulkomaalaiselta, mitä olet pitänyt maastamme ja oletko jo käynyt saunassa. Tämä turististressini on johtamassa siihen, että ilmoitan meidät mieheni suostumuksella yhteisöön, joka punkkaa ilmaiseksi väkeä ja voi vastavuoroisesti punkkautua maailmalla toisten koteihin.