Eilen lähti kolmas viisaudenhammas. Vieläpä kivuttomasti. Pari kuukautta sitten olin kahden viisurioperaation takia viikon kanveesissa. Oli niin järjettömän vaikea operaatio, että hammaslääkäriltäkin meinasi loppua usko. Hoitovirheen takia oli aiemmin jätetty juuri tulehtumaan ja sieltähän sitä oli mukava yrittää repiä irti.

Kuljin viikon poski turvoksissa ja vahvojen lääkkeiden huumaamana. Se oli kiva käydä pubivisoissa, kun näytti siltä, että toinen puoli naamasta tippuisi hetkellä millä hyvänsä. Suupielet olivat verellä ja näytin siltä kuin olisi pahempikin herpes iskenyt.

Poikaystävällä meinasi revetä hermot, kun en pysynyt järjissäni vahvojen lääkkeiden takia. Oli jos jonkinlaista kriisiä ilmassa. En kyllä nyt edes muista miksi, vaikka itse niitä kehittelin.

Mulla kävi hyvä tuuri, kun selvisin niinkin helpolla viisaudenhammasleikkauksistani. Toisin kävi kaverin entisellä miehellä, jonka hammaslääkäri iski valtimoon. Siinä oli sitten pulpunnut suusta verta seuraavana päivänä, kun haava aukesi.