Mä olen ollut surkea blogin päivittäjä viime aikoina. Teen tätä nykyä vastuullisempaa duunia, joten siinä menee kaikki aika, ideat ja hermot. Ja näköjään myös unet. Ehkä tämä on vain alkujännitystä,kun rutiinia ei ole vielä olemassa. Ehkä tämä tästä jo ensi viikolla helpottaa. Mielestäni olen kuitenkin pärjännyt ihan hyvin ja mielelläni teen tämänkaltaista erilaista toimitustyötä kuin turruttavaa uutispuuroa. Ehkä tuo muuttokin vie mehuja. Pitäisi pakata, ei ole pahvilootia, pitäisi siivota, ei huvita, kun ei ole aikaa. Tullessani kotiin duunista joskus seiskan maissa ei hirveästi huvita tarttua imuriin tai tiskiharjaan.

Onneksi on viikonloppu tulossa. Mulle tulee asuntonäyttö yhdeksältä lauantaiaamuna. Se niistäkin pitkistä yöunista. Mä en ole mikään asuntonäyttöfani. Tai kyllä mä voisin toisten kämpissä mielelläni ravata, mutta se tökkii, kun jengi tunkee meille sisään. Pitääkö mun samperi pestä jääkaappikin sitä varten? Vaikka vaatekaapin lattia käytännössä on metrin korkeammalla kaikkien vaatekassien ja muun roinan takia, en perkele käy tässä siivoamaan. Mun pitää muutenkin heittää puolet omaisuudestani roskiin ensi viikolla, niin mikä pakko mun on siistiä asuntoani jotain ulkopuolisia varten. Mur. Argh. Mur.