Eilen oli näillä nurkilla enemmänkin äksöniä kuin tuo Portugalimatsi. Lähdimme palauttamaan Pingviinien matkassa -dvd:tä takaisin keskustaan ja törmäsimme viereisessä kadunkulmauksessa kovaan härdelliin. Poliisi- ja paloautoja oli joka paikassa ja  ihmisiä seisomassa ihmeissään kadun liepeillä.

Ensimmäinen mielikuva on tietysti, että täällä on sattunut todella vakava kolari. Se vaan jäi ihmetyttämään, miksei uhrien autoja näy missään tai rikkoutunutta lasia. Ylitimme kadun vihreillä ja lähdimme kävelemään eteenpäin. Siinä vaiheessa tuumasin miehelleni, ettei kai täällä ole vaan mitään pommiuhkaa. Ja silloin, kun näinn poliisin tutkivan jollain tutkalaitteella (kai?) jotain rauhalaatikkoa, sain jalat alleni. Seuraavassa nurkassa törmäsimme poliisiin, jolta mies uteli, mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu. Poliisi totesi rauhallisesti - jopa lupsakkaasti-, että paikalla on uhkaava kaasuvuoto, älä vaan sytytä tupakkaa.

Samaan aikaan soitti kaverini, joka kysyi, ettei kai hän soita pahaan paikkaan. "No todellakin soitit pahaan paikkaan. Me olemme juuri kävelemässä keskustaan ja täällä on kaasuvuoto", naurahdin puhelimeen.

Käsittämätöntä, etten saanut katsella Portugalipeliä edes televisiosta, kun sitä ei voinut näyttää peruskanavilla. Ja meidän näköaloilta näkee kyllä Linnanmäelle ja Länsi-Pasilaan, muttei stadionilta kuin ylimmäisen katsojarivin. Kun ihmiset aloivat purkautua ulos stadionilta, kotikulmat muistuttivat hetken Bangkokin katuja. Kuinkakohan paljon suurella ostoskadulla Sukhumvit Soilla oikein  tallasikaan väkeä, kun 40 000 ihmistä eivät riittäneet Nordenskiödinkatuakaan täyttämään?