Olen kotoisin Anjalankoskelta, Kymenlaaksosta. Eräs haastateltava määritteli kotikaupunkimme niin, että Kouvola ja Kotka ovat pakarat ja Anjalankoski on siinä välissä. Ah, voiko sen paremmin kiteyttää! Paikallinen baarikulttuuri on aivan omaa luokkaansa. Mene, katso ja hämmästy, jos uskallat. Rohkenen väittää, ettei Kallion hämyisimmästäkään kuppilasta löydy yhtä kovaa villinlännen meininkiä.

Keräsin Ankkalinnan baarien (ja niitä on paljon, onhan kyseessä paperityömieskaupunki) arvosteluja netistä:

"hirvee melu ja isäntä yleensä enemmän humalassa kun muut." ---Oma tuomio: Tässä baarissa viihdyin alaikäisenä ja muutenkin tykkäsin paikasta eniten. Olen tullut järkiini.---------

"valitettavasti kylän paras, huumetyypit pyörii siellä ja pihalla tapellaan. mutta pärjää kun itse elää nätisti" -----Kävin puoli vuotta sitten viimeksi, joku kaveri oli sammunut baaritiskille. Tarjoilija yritti sitä välillä herätellä, mutta siinä se jatkoi kuorsaamistaan. Kello oli 17.00"---------------

"tyypillinen räkälä. hyvänä puolena ettei tarjoilu lopu ja nukkuvaa ei häiritä"-----Kaverin kantis. Ihan siististi sisustettu.------

Yleensä Anjalankosken baarien asiakkailla on tiukka etukeno päällä jo iltapäivästä. Tein kerran haastattelua puoliltapäivin Kivikuppilassa, kun pöytään römyää jurrinen keski-ikäinen mies. Hän kääntyy puoleeni ja sanoo:

- Haluatko nähdä kikkelini?

- No, en todellakaan.

- Eiku oikeasti, mä voin näyttää sen sulle.

- Nyt menet siitä kikkeleinesi. Mä olen lehdessä töissä, haluatko, että otan kuvan siitä ja laitan lehteen?

Tilanne jatkuu parinkymmenen minuutin sananvaihtona. Yhtään uloketta ei loppujen lopuksi kuvattu. Kerron tapauksesta töihin palattuani ja työkaveri vitsailee mulle.

- Joo, olisit ottanut kuvan, niin oltaisiin voitu laittaa lehteen kuva "kesän ensimmäisestä mittarimadosta, joka on möyrinyt kolostaan"