Erityiskiitokset Katjalle ja Mikalle, Johannalle ja Samille, Iitalle ja Mikaelille sekä Katjalle ja Kyöstille, jotka olivat lähestyneet meitä hienoin joulukortein! Arvostan elettänne suuresti; miten ihmeessä edes tiesitte meidän uuden osoitteen? En ole muistanut sitä edes varmaan mainita. Kiitokset ansaitsee myös mieheni, jolta sain tänään joululahjan. Oli ostanut mulle 50 euron lahjakortin parturiin, siilin ja sinisen ruusun. Harmi, kun en voi avata lahjaa enää jouluaattona, mutta olen kovin kiitollinen kumminkin! Jokainen joka on nähnyt mut viime aikoina, tietää kuontaloni kaipaavan nyrhimistä. Viimeksi istuin parturintuoliin toukokuussa.

Kävin tänään keikalla synnytysvuodeosastolla. Kivikuoreni alkoi sulaa pikkuruiselle vauvaraasulle, joka imi tuttiaan ruusunpunaisella pikkusuullaan. Orastavaa vauvakuumetta ei ainakaan paranna ex-mieheni lähettämät kuvat heidän vastikään syntyneestä pienokaisesta. Harmi, ettei mieheni halua edelleenkään lapsia - tosin en minäkään niihin olisi vielä valmis. Miehen mukaan lapsiperheet ovat täysin verrattavissa siirtomaiden harjoittamaan riistoon. Älkää kysykö, miksi. En minäkään ymmärrä. Voitte lukea hänen kirjoituksensa asiasta. 
Minä luin, mutten edelleenkään ymmärrä.

Huomenna Anjalankoskelle joulunviettoon. Mies menee kotipaikkakunnalleen Pohjanmaalle. Kiva nähdä Taikaa. Eilen oli lähellä, etten olisi nähnyt sitä enää koskaan. Pääsi karkuun kaupan pihalta, syöksyi tielle ja rekka tuli vastaan. Älysi viittä metriä ennen kuolemaansa hypätä sivuun. Isäpuoli näki kaiken sivusta, muttei päässyt apuun jalka kipsissä.