Tämä on elämän ihanuutta! Herätä myöhään, ottaa kannettavan sänkyyn ja tehdä etätöitä vällyjen välistä. Hurrrr hurrrr hurisen tyytyväisyydestä. Tänään lataan akkujani, että jaksan huomenna tehdä hervottoman lauantaiduunipäivän. Illalla olisi Weeruskassa se blogimiitti, johon ajateltiin mennä palloilemaan. Sinne siis muutkin, jotka majailevat näillä pääkaupunkiseudun nurkilla!

Minsku: on sullakin sitten aika pitkä työmatka! Varmaan puuduttavaa, jos matka tyssää ruuhkiin. Mulla se sentäs etenee, jos junalla on hyvä päivä, mutta 3,5 tuntia työmatkaan päivässä alkaa tuntua pikku hiljaa. Kesällä se  meni lupsakkaasti  - tosin niin menivät aurinko ja hellekin ennen kuin ehdin niistä nauttia. Uneksin ensi kesästä Helsingissä. Ensin töihin ja sitten Stadikalle rentoutumaan.

Pakollisia koirauutisia, wuh wuh wuh (koettakaa kestää). Taika palasi kotiin koirahoitolasta ja on siitä lähtien käyttäytynyt suhteellisen moitteettomasti. Äiti pesi sen delfiinin, koska se oli kuljettanut sitä ympäriinsä kuraisessa häkissään. Taika nappasi pestyn delfiinin narulta, vei sen sohvalle ja yritti nuolla sen kuivaksi. Isäpuoli astui työssään tehtaalla jonkun letkun päälle ja mursi nilkkansa. Puhuin samaan aikaan puhelimessa äitini kanssa, kun Taika huomasi isäpuoleni lastatun jalan:
- AUUHHH. SE PUREE MUN KIPEÄÄÄ JALKAA. AUHHH! TULE OTTAA SE POIS!
Niin tuttua.

Pinnille: Mä sain tietää blogimiitistä Marinadin blogista. Jos kuulen uusista miiteistä, lupaan informoida blogissani.