Paluu Helsinkiin. Taika jäi koirahoitolaan häntä pystyssä, mutta peloissaan. Se yritti ensin uhitella talon isäntäkoiralle, kun saavuimme perille. Ei siis mitään häpyä käytöksessään. Sitä ennen se oli pitänyt jöötä miehelleni, jonka koki ilmiselvästi uhkaksi omalle hyvinvoinnilleen. Sai kovasti mustasukkaisuuskohtauksia ja rupesi räyhäämään sille, jos tämä koski minuun. Hmph. Mies oli varma siitä, että Taika on jonkinlainen hirmuhallitsija, joka haluaa kaiken tehtävän hänen mielikseen: "Täydellinen kyvyttömyys asettua toisen asemaan, tyypillisiä psykopatian oireita, opportunisti". Taikan kumisen lemmikkisammakon se kuvitteli Taikan nimenneen apulaisministerikseen, koska Taika itse ei ehdi joka paikkaan.

Noh, ehkä tuo muutaman päivän oleilu koirahoitolassa tekee ihan hyvää pennun uholle. Tuntui kuitenkin hirvittävän pahalta jättää se sinne pimeään koppiin, betonilattialle makaamaan. Laitoin sille oman täkin alle ja delfiinin viekkuun, että olisi edes jotakin tuttua.

Olen ylistressaantunut viimeaikaisesta koirashow´sta ja ajattelin ottaa nyt lunkisti. Pääsen huomenna töihin, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa rentoa lepolomaa.