Bongasin töistä Eva Braunin elämäkerran. Älkää hämmentykö. Minäkin kuvittelin, että taas sitä samaa liirumlaarumjaarittelua suurmiehen vaimokkeista. Kahmittuani eilen junassa puolet Angela Lambertin kirjasta huomaan pitäväni kädessä tämän kastin valioyksilöä. Miten herkullinen kieli kirjoittajalle on siunaantunut - osa kiitoksista kuuluu myös aliarvostetulle ammattikunnalle eli suomentajille. Lambert ei ylistä ja paapo päähenkilöään, vaan ottaa häneen sarkastisen ja etäältä tarkastelevan asenteen. Esimerkiksi Eva Braunin lapsuuskuvaa hän kommentoi näin: Eva Braun - ei mitenkään sievä lapsi - äitinsä sylissä.

Vaikka valta vetää puoleensa ihmisiä, itse en ole ainakaan koskaan nähnyt Hitlerissä potentiaalisia seksisymbolin piirteitä. Lambertin ansiosta alan uskoa, että Führerissä kenties oli sittenkin enemmän karismaa kuin vessapaperirullassa:  Niistä, jotka pitävät Hitleriä pahuuden ruumiillistumana, tämä saattaa vaikuttaa anateemalta, mutta totuus on, että Führer ei suinkaan vaikuttanut avoimesti pahalta tai vastenmieliseltä puhumattakaan siitä, että hän olisi ollut sellainen irvokkaan näköinen pieni mies mustine hiustupsuineen ja hammasharjaviiksineen. ---Hitler oli erittäin puoleensavetävä mies, varsinkin jutellessaan vaikutuksille alttiiden nuorten naisten kanssa, joita hän mielellään hurmasi. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hänen lemmikinsinisten silmiensä katse oli hypnotisoiva.

Tiesittekö muuten, että Hitlerillä oli seksisuhde sisarpuolensa tyttäreen, parikymppiseen Geli Raubaliin? Hitler menetti neitsyytensä hänelle nelikymppisenä! Hitlerin lähisukua vaivasi kyttyräselkäisyys, jonka Lambert väittää olleen esteenä sille, etteivät Geli ja hänen enonsa koskaan menneet naimisiin. Hitlerillä oli niin suuri pelko siitä, että lapsista tulisi vammaisia. Heidän suhteensa muuten päättyi onnettomasti. Morsio teki epäonnistuneen itsemurhayrityksen, kuten Lambert sitä kuvaa.