Ai, mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Vähän on tönkkö olo ja flunssa pyyhkinyt aistit mukanaan, mutta muuten menee ihan hyvin. Työrintamalla olen ottanut ison askeleen eteenpäin. En kerro siitä enempää, ehkä vasta sitten, kun asia tulee julki. Ei mitään mullistavaa kuitenkaan, mutta jotain sellaista, mistä voi ihan onnitella itseään. Kesäsuunnitelmat ovat saaneet uuden käänteen, kun näillä näkymin Leena tulee New Yorkiin paikkaamaan Lauria sen lähdettyä kotiin. Eli tulee ihan mukava kesä Ameriikassa.

Olen viime päivät naputellut sunnuntaisivuille suurta Euroviisujuttua ja vielä nauttinut siitä. Onhan se niin, että Lordi jäädytti helvetin ja vapautti ilmapiirin. Nyt viisufanit voivat tulla piiloistaan ja myöntää intohimonsa ilman, että kukaan tyrmää idiootiksi. Tai no, kyllä ne tyrmäävät edelleen idiootiksi. Mies nauroi musiikkimaulleni toissapäivänä, kun kuuntelin You Tuben helmiä. Kuulemma yritän olla niin rokkimimmiä, mutta tosi asiassa sielussani sykkii vain Euroviisut. Rokin ja hevin kuuntelu ovat itselleni ajankohtaan ja elämäntilanteeseen sidottuja. Kun pännii, vituttaa ja sattuu, huudatan heviä. Rainbow´ta, Led Zeppelinia, Alice Cooperia ja System of a Downia kuuntelen silloinkin, kun elämä ei revi rikki. Therapy?-bändiin tulen ikuisesti yhdistämään nuoruuteni. Miksi helvatissa musiikkimakua pitäisi lokeroida? Onko näin, että vain aidot rokkarit saavat kuunnella rokkia? Minussa saa palaa kipinä Euroviisuille. En minä viisuja fundamentaalisena instituutiona pidä, sillä onhan siellä varsin korneja virityksiäkin aina mukana. Harvoin löytyy edes niitä todellisia helmikappaleita, joita jaksaisi kuunnella toisenkin kerran.

Perjantaipäivän piristykseksi haluan muidenkin näkevän nämä kornit koreografiat, joihin olen päivän aikana törmännyt. Suomen edustaja hätkähdytti rehevällä koltullaan ja tanssityylillään. Kuuluisat askeleet tulevat aivan lopussa.

He edustivat Saksaa menestyksekkäästi kisoissa eri biisillä. Tämä kappale on suomalainen karaokeklassikko. Mukavaa, että Kapteeni Picard ja Rasputinkin pääsivät mukaan tähän värikkääseen rytmiryhmään.

Tällä Donna Summerin kappaleella ei ole mitään tekoa viisujen kanssa. Taustatanssijalle kaikki krediitti. Harvoin näkee yhtä hilpeää tanssityyliä ja pukeutumistapaa. Mistä hänet on kaivettu esiin? Jotenkin tulee fiilis, että tanssiporukan mies on jättänyt tulematta kuvauksiin ja ohjaajalle on laitettu peruukki ja pyjama päälle ja isketty lattialle.