Hatunnosto tehyläisille! Kova kovaa vastaan ja alkavat vuoretkin kaatua. Koko elämäni sairaanhoitajan työtä läheltä seuranneena en kuitenkaan usko, että tuleva palkankorotus muuttaisi työtä yhtään sen kevyemmäksi tai helpommaksi. Sairaanhoitopiirit kasvavat, pitkäaikaissairaita potilaita siirretään entistä enemmän avopuolelle, ja lääkärille kuuluvasta reseptinkirjoituksesta vastaavat vastaisuudessa myös sairaanhoitajat. Hoitajien kroppa kirskuu jo viisikymppisenä ja lisääntyvä vastuu nakertaa mielen. Mutta silti, hienoa, että tehyläiset uskalsivat ravistella kokoomuskepulaisen lintukodon uinuvaa rauhaa.

Tänään on tullut koettua Danten helvetti eri tasoineen. Iltaa kohden olo on kohentunut kiirastuleksi, ehkä jo yöllä pääsen Paradisoon ainakin oloni puolesta. Liiallinen alkoholinkäyttö samana iltana tuhoaa käyttäytymistavat, terveyden, mielenrauhan ja itsekunnioituksen. Edellisen kerran vein vastaavat pohjat iltana, jota en edes osaa paikallistaa tai ajankohtaistaa, joten sen kummempiin katumusharjoituksiin mua ei kannata pakottaa. Mutta ilta oli mukava, mitä sitä enempää kehumaan. Joskus vain tekisi mieli lähteä ulos ilmastointiteippi takataskussa ja vyöttää sillä oma suuni, kun promillemäärä lähestyy kahta.

Toisaalta, miksi pitäisi ajatella sitä, mitä muut ajattelevat? Kasvojen menettämisen pelko ei johda mihinkään työelämässä saati sitten siviilissä. Perhana, mun tarttee miellyttää enää ketään, jota en osaa käsitellä.  Mä olen oma outo itseni. Tärkeintä, että tuo toinen osapuoli sohvan toisessa päässä tykkää.

Hyvää viikkoa kaikille. Tulkoon siitä luminen, aurinkoinen ja jotakin sellaista, jota ette ole koskaan ennen kokeneet. Positiivisella tavalla siis.